Kirjoitukseni Tamperelaisessa:

Pispalan harjun pohjoisrinteeseen Santalahteen ollaan suunnittelemassa massiivista kerrostaloaluetta, joka toteutuessaan pilaisi koko Pispalan miljöön. Kaavoitus herättää kysymyksiä.

Santalahti on kuulunut osana Pispalaa valtioneuvoston määrittämiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Miksi Santalahti on haluttu rajata ulkopuolelle ja kenen toimesta?

Pispalan muihin osiin ollaan laatimassa asemakaavoja, joiden tavoitteeksi on ilmoitettu kulttuuriympäristön suojelu. Eikö nyt esitetty suunnitelma uudesta kerrostalolähiöstä ole niiden kanssa ristiriidassa? Millä perusteella Pispalan harjun pohjoisrinnettä kaavoitetaan näin epäyhdenvertaisesti, yläosaa rakennusoikeutta vähentäen, alaosaa moninkertaisesti lisäten?

Santalahden kerrostalosuunnitelma saa epäilemään, onko kaupunginvaltuustoa harhautettu osayleiskaavan valtuustokäsittelyssä kun on annettu ymmärtää, että alueen vanhat arvokkaat rakennukset suojellaan. Yleiskaavassa maapohjan omistajia hyvitettiin suojelusta lisärakennusoikeudella. Nyt suojeltavaksi esitetyt rakennukset aiotaan purkaa ja rakennusoikeutta lisätään. Lisättiinkö kaavaan suojelumerkintöjä mahdollisimman korkean rakennusoikeuden saamiseksi, ilman suojeluaikomusta?

Santalahden kaavasuunnitelmissa ei ole myöskään otettu huomioon valtuuston hyväksymien suunnitelmien mukaisesti lähijunaliikenteen ja ratikan tilantarvetta olemassa olevassa rautatielinjassa. Onko kaavan laatija ylipäätään tietoinen kaupunginvaltuuston päätöksistä? Suunnitelma vaarantaa raideliikenteen kehittämisen Tampereen ja Pirkanmaan länsiosiin.

Edellä esitettyihin kysymyksiin olisi hyvä saada vastauksia muun muassa kaavoittajalta sekä Pirkanmaan maakuntamuseolta.

Pispalan harjualue Santalahti mukaan lukien on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti ainutlaatuinen kokonaisuus. Sitä ei pidä uhrata yhteistä etua ja julkisia hankkeita vaikeuttavalle voitontavoittelulle, kuten nyt on uhkana Santalahdessa.

Petri Siuro

kaupunginvaltuutettu (vihr.)